Search:


AdWiki Webring Site

Last Viewed:


HitTail.com
...
SELECT YOUR LANGUAGE:

ar | id | bg | ca | ceb | cs | da | de | et | en / / | es | eo | fr | gr | he | hr | it | ko | lt | hu | nl | ja | no | pl | pt | ru | ro | sk | sl | sr | fi | sv | te | tr | uk | zh

Avaruus

Wikipedia

Ohjattu sivulta Avaruus (tähtitiede)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo avaruudesta sanan tähtitieteellisessä merkityksessä. Avaruudesta matematiikassa on erillinen artikkeli. Fysikaalinen avaruus käsitellään myös omassa artikkelissaan.
Taiteilijan näkemys Aurinkokunnan synnystä.

Avaruus on tähtitieteessä suhteellisen tyhjä osa maailmankaikkeutta Maan ilmakehän ulkopuolella.

Mitään tarkkaa rajaa maapallon ilmakehän loppumisen ja avaruuden alkamisen välille ei voida asettaa, mutta avaruuden voidaan katsoa avaruusalusten näkökulmasta alkavan 100–240 km:n korkeudesta.

Avaruus on miltei tyhjiö, sillä lähes kaikki massa on tähdissä ja planeetoissa. Tähtienvälisessä avaruudessa leijuu silti erittäin pienitiheyksisiä vetypilviä (tiheys on suuruusluokkaa yksi atomi kuutiosenttimetrissä) sekä fotoneita, neutriinoita ja muita alkeishiukkasia. Osa tähtienvälisestä aineesta on molekyyleinä (molekyylipilvet) sekä pölyhiukkasina, joiden arvellaan koostuvan etupäässä grafiitista ja silikaateista.

Viimeisimpien WMAP-satelliitin tulosten mukaan kaikkeus on geometriselta rakenteeltaan euklidinen eli tasomainen. Tästä ei vielä voida vetää suoraa johtopäätöstä siihen, onko avaruus ääretön vai äärellinen. On myös olemassa mahdollisuus, että maailmankaikkeus on sittenkin kaareva. Asiasta saadaan lähivuosina lisää tietoa, kun Planck-luotain lähetetään avaruuteen. Havaittavan kaikkeuden säteeksi arvioidaan noin 14 miljardia valovuotta. Maapallon sijaintia kaikkeudessa ei ole mielekästä määritellä, sillä tietyssä mielessä kaikkeuden jokainen piste on samalla alkuräjähdyksen tapahtumapaikka.

Suurin osa avaruuden massasta on nykytiedon mukaan niin sanottua pimeää ainetta. Pimeän aineen koostumusta ei tiedetä tarkasti, mutta on arveltu, että se voisi koostua esimerkiksi neutriinoista, pienistä mustista aukoista tai toistaiseksi tuntemattomista alkeishiukkasista.

[muokkaa] Historiallisia käsityksiä

Filosofit ja tähtitieteilijät ovat aikojen kuluessa esittäneet monia oletuksia avaruuden luonteesta. Pitkään oletettiin, että avaruudessa valoa samoin kuin muutakin sähkömagneettista säteilyä kuljettaisi väliaine nimeltä eetteri. Eräät tiedemiehet ja teologit vastustivat mahdollisuutta, että tyhjiötä voisi koskaan esiintyä luonnossa, ennen kuin Christiaan Huygens valmisti ensimmäisen tehokkaan tyhjiöpumppunsa. Vielä senkin jälkeen ajatusta vastustettiin yleisesti. ”Luonto ei voi sietää tyhjiötä”, lausui Descartes lainaten antiikin ajan ajattelijoiden käsityksiä.lähde?

[muokkaa] Katso myös

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:

[muokkaa] Aiheesta muualla

Change language: All | Arabic | Indonesian | Bulgarian | Catalan | Cebuano | Czech | Danish | German | Estonian | English / / | Spanish | Esperanto | French | Greek | Hebrew | Croatian | Italian | Korean | Lithuanian | Hungarian | Flemish / Dutch | Japanese | Norwegian | Polish | Portugues | Russian | Romanian | Slovakian | Slovenian | Serbian | Suomi / Finish | Swedish | Iranian | Turkish | Ukrainian | Chinese



MORE LINKS...





WANT TO ADVERTISE ON ALL OF OVER 11 MILLION SUBPAGES WE HAVE ON THIS SITE FOR UNDER $15? CLICK HERE!




Autorem skryptu AdWiki v0.62 (2007) jest husky83
Licencję na skrypt dla strony DAWAJ.INFO posiada dzankes
Wikipedia® jest zarejestrowanym znakiem towarowym Wikimedia Foundation
All materials mirrored from Wikipedia, covered under a GNU Free Documentation License