Wikipedia

Avogadron vakio eli Avogadron luku (N_A) kertoo moolissa olevien hiukkasten lukumäärän. Avogadron vakio on noin 6,022 · 10²³ hiukkasta moolia kohden. Hiukkaset voivat olla esimerkiksi atomeita, molekyylejä tai ioneita.

[muokkaa] Määritelmä ja arvo

Avogadron vakio on määritelmän mukaan atomien lukumäärä 12 grammassa hiili-12-alkuainetta. Hiili-12 valittiin määritelmään aikoinaan siksi, että sen atomipaino voitiin mitata erityisen tarkasti.

Avogadron vakion tarkkaa arvoa ei tiedetä, sillä nykyisellä tekniikalla ei voida laskea atomien täsmällistä lukumäärää 12 grammassa hiili-12:ta. Tiedejärjestö CODATA ilmoittaa vuoden 2002 suosituksissaan Avogadron vakion arvoksi

(6,0221415 ± 0,0000010) · 10²³ mol⁻¹.

[muokkaa] Suhde muihin vakioihin

Avogadron vakio muodostaa yhteyden massan (grammoissa) ja atomimassayksikön (u) välille:

• m(g) = N_A u.

Esimerkiksi raudan atomimassa on noin 55,85 u. Avogadron vakion ilmoittama määrä eli mooli rauta-atomeja painaa siten 55,85 grammaa.

Avogadron vakiolla voidaan muuttaa atomimitan luonnonvakiot moolisiksi luonnonvakioiksi:

• R = N_A k_B, missä R on moolinen kaasuvakio ja k_B on Boltzmannin vakio
• F = N_A e, missä F on Faradayn vakio ja e on alkeisvaraus.

[muokkaa] Historia

Avogadron vakio on nimetty 1800-luvun alkupuolella eläneen italialaisen tiedemiehen Amedeo Avogadron mukaan. Ensimmäisenä luvun nimesi ilmeisesti Jean Baptiste Perrin. Hän kutsui sitä Avogadron vakioksi.

Avogadron vakion arvon laski ensimmäisenä Johann Josef Loschmidt vuonna 1865 käyttäen kineettistä kaasuteoriaa. Saksankielisissä maissa Avogadron vakiota kutsutaankin joskus Loschmidtin luvuksi.