Wikipedia

Beryllium ← Boori → Hiili — ↑ B ↓ Al       Koko taulukko
Yleistä
Nimi	Boori
Tunnus	B
Järjestysluku	5
Luokka	puolimetalli
Lohko	p-lohko
Ryhmä	13
Jakso	2
Tiheys	2,34×103 kg/m3
Kovuus	9,5 (Mohsin asteikko)
Väri	musta, rusehtava
Löytövuosi, löytäjä	1808, Sir Humphry Davy, Joseph Louis Gay-Lussac
Atomiominaisuudet
Atomipaino	10,81 amu
Atomisäde, mitattu (laskennallinen)	85 pm
Van der Waalsin säde	98 pm
Orbitaalirakenne	[He] 2s2 2p1
Elektroneja elektronikuorilla	2, 3
Hapetusluvut	+3
Kiderakenne	B12 ikosaedri, rhombohedra
Fysikaaliset ominaisuudet
Olomuoto	kiinteä
Sulamispiste	2573,15 (2352,2) K (2300,0 °C)
Kiehumispiste	2823,15 (sublimoitumispiste) (3823,2; 4275) K (2550,0 °C)
Moolitilavuus	4,6×10−6 m3/mol
Höyrystymislämpö	489,70 kJ/mol
Sulamislämpö	50,20 kJ/mol
Muuta
Elektronegatiivisuus	2,04 (Paulingin asteikko)
Ominaislämpökapasiteetti	1,026 kJ/kg K
Lämmönjohtavuus	27,4 W/(m×K)
Tiedot normaalipaineessa

Boori (lat. boronium) on alkuaine, joka on kolmiarvoinen amorfinen puolimetalli, jota luonnossa esiintyy vain yhdisteinä, boorakseina. Boorin CAS-numero on 7440-42-8.

[muokkaa] Ominaisuudet

Booriyhdisteet eivät yleensä ole myrkyllisiä, mutta jotkut erikoisemmat boorivety-yhdisteet ovat myrkyllisiä.

[muokkaa] Käyttö

Eniten booria käytetään booriyhdiste booraksina eli natriumtetraboraattina (Na₂B₄O₇ · 10 H₂O), jota käytetään suuria määriä mm. eristävän lasivillan valmistuksessa, myös veden pehmentämiseen ja jonkin verran juotostöissä. Lisäksi booria käytetään orgaanisissa synteeseissa, pyroteknisenä aineena antamaan vihreää väriä, boorihappona (H₃BO₃) tekstiilituotannossa ja lääkkeenä (silmän desinfioinnissa). Lisäksi Boori-10 isotooppia käytetään ydinreaktoreissa, säteilysuojana ja neutronien havaitsemiseen.

[muokkaa] Historia

Yhdisteet ovat olleet tunnettuja tuhansia vuosia, natronia on käytetty Egyptissä muumioimiseen ja Kiinassa booriyhdisteitä on käytetty lasin teossa. Alkuainetta 50 % puhtaana booria eristi v. 1808 Sir Humphry Davy, Joseph Louis Gay-Lussac ja Louis Jacques Thénard, mutta alkuaineeksi sitä ei tunnistettu. Alkuaineena boorin tunnisti ruotsalainen Jöns Jacob Berzelius vuonna 1824.

[muokkaa] Boorin yhdisteitä

• Boorihappo (H₃BO₃) CAS-numero 10043-35-3
• Boorioksidi (B₂O₃) CAS-numero 1303-86-2
• Booritribromidi (BBr₃) CAS-numero 10294-33-4
• Booritrifluoridi (BF₃) CAS-numero 7637-07-2
• Booritrikloridi (BCl₃) CAS-numero 10294-34-5
• Dekaboraani (B₁₀H₁₄) CAS-numero 17702-41-9
• Diboraani (B₂H₆ / BH₃BH₃) CAS-numero 19287-45-7
• Fluoriboorihappo (HBF₄) CAS-numero 16872-11-0
• Natriumtetraboraatti (Na₂B₄O₇) CAS-numero 1330-43-4
• Pentaboraani (B₅H₉) CAS-numero 19624-22-7