Fosfori
Wikipedia
|
|||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | Fosfori | ||||
| Tunnus | P | ||||
| Järjestysluku | 15 | ||||
| Luokka | epämetalli | ||||
| Lohko | p-lohko | ||||
| Ryhmä | 15, typpiryhmä | ||||
| Jakso | 3 | ||||
| Tiheys | 1,823 (valkoinen fosfori) 2.34 (punainen)×103 kg/m3 |
||||
| Kovuus | - (Mohsin asteikko) | ||||
| Väri | väritöntä, punertavaa, hopeanvalkoista |
||||
| Löytövuosi, löytäjä | 1669, Hennig Brand | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino | 30.973761 amu | ||||
| Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 98 pm | ||||
| Kovalenttisäde | 106 pm | ||||
| Van der Waalsin säde | 180 pm | ||||
| Orbitaalirakenne | [Ne] 3s2 3p3 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 5 | ||||
| Hapetusluvut | ±3, 5, 4 | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | kiinteä | ||||
| Sulamispiste | 317.3 K (44.2 °C) | ||||
| Kiehumispiste | 550 K (277 °C) | ||||
| Höyrystymislämpö | 12,4 kJ/mol | ||||
| Sulamislämpö | 0,66 kJ/mol | ||||
| Muuta | |||||
| Ominaislämpökapasiteetti | 0,769 (valkoinen) kJ/kg K
|
||||
| Tiedot normaalipaineessa | |||||
Fosfori (lat. phosphorus) on alkuaine. Se on moniarvoinen epämetalli, jota löytyy yleisesti epäorgaanisena fosfaattina ja kaikista elävistä soluista, mutta ei koskaan vapaana alkuaineena. Fosforin löytänyt alkemisti Henning Brandt löysi aineen sattumalta, kun hän haihdutti tynnyreissä virtsaa ja keräsi pohjalle jääneen sakan ja tiivisti tislauksessa syntyneen nesteen kylmässä vedessä kiinteäksi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ominaisuudet
Vapaana alkuaineena fosfori voi esiintyä neljässä tai useammassa allotrooppisessa muodossa: valkoinen (tai keltainen), punainen ja musta (violetti). Yleisimmät muodot ovat punainen ja valkoinen fosfori.
Yleisin muoto fosforista on valkoinen fosfori. Se koostuu neliatomisista P4-molekyyleistä ja on vahamainen valkoinen kiinteä aine, jolla on luonteenomainen vastenmielinen haju, mutta puhtaana väritön ja läpinäkyvä. Tämä epämetallinen alkuaine ei ole liukoinen veteen, mutta liukenee hiilisulfidiin (CS2). Valkoinen fosfori on hyvin reaktiivinen aine. Se hehkuu heikosti, koska se yhdistyy happeen, Puhtaana se syttyy itsestään ilmassa ja palaa fosforipentoksidiksi (P2O5).
Auringon valossa tai kuumennettaessa omassa höyryssä 250°C:een valkoinen fosfori muuttuu punaiseen muotoon, joka ei fosforoi ilmassa. Toisin kuin valkoinen fosfori, se ei itsestään syty eikä ole läheskään yhtä myrkyllistä.
[muokkaa] Käyttö
Fosfaatit ovat tärkeitä lannoitteita. Fosforiyhdisteitä käytetän myös räjähteissä, kasvinsuojeluaineissa, hammastahnassa ja pesuaineissa.
Punertava fosfori on tärkeä aine metamfetamiinin valmistuksessa. Sitä on myös tulitikkuaskin raapaisupinnassa, jossa sen kipinöinti vaikuttaa osaltaan tikun syttymiseen. Valkoisesta fosforista voidaan tehdä palopommeja.
[muokkaa] Fosfori kasviravinteena
Fosforiyhdisteet ovat tärkeitä elämälle ja niitä on kaikissa eliöissä. Kasvit saavat sitä maaperän fosfaateista, H2PO4-- ja HPO42--ioneista. Fosforia tarvitaan solussa mm. ATP:n, nukleiinihappojen ja fosfolipidien rakenneosana. Monet solun reaktiot perustuvat molekyylien fosforylaatioon. Fosforin puute aiheuttaa kasvissa kasvun vähyyttä, tummanvihreää väriä, laikkuja lehdissä ja häiritsee juurten kehitystä. Fosforilannoitteet ovat suuri syypää vesistöjen rehevöitymisessä.
[muokkaa] Terveysvaikutukset
Vapaana alkuaineen esiintyvä valkoinen fosfori on erittäin myrkyllistä, keskimäärin jo 50 milligramman annos on kuollettava. Valkoista fosforia tulisi pitää veden alla koko ajan, koska se on äärimmäisen reaktiivinen ilman kanssa ja täytyy käsitellä pihdeillä, koska kontakti ihon kanssa voi johtaa vakaviin palovammoihin. Krooninen valkoinen fosforimyrkytys suojaamattomien työntekijöiden joukossa johtaa leuan kuolioon.
Punainen fosfori ei ole läheskään yhtä myrkyllistä kuin valkoinen muoto. Kuitenkin myös sitä pitäisi käsitellä huolella, koska tietyillä lämpötila-alueilla se muuttuu takaisin valkoiseksi, ja kuumennettaessa hapen läsnäollesta siitä lähtee myös myrkyllisiä, foforioksideista koostuvia höyryjä.
Fosfaattiesterit ovat hermomyrkkyjä, mutta epäorgaaniset fosfaatit ovat suhteellisen myrkyttömiä. Fosforisaastuminen voi tapahtua jos lannoitteita tai pesuaineita on vuotanut maaperään.
[muokkaa] Fosforin tarve ja saanti
Fosfori on ihmiselle välttämätöntä, koska se osallistuu energia-aineenvaihduntaan ja happo-emästasapainon säätelyyn. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan fosforia tulisi saada 80 mg/vrk ravinnosta energiana saatua megajoulea kohti eli noin 600 mg/vrk (aikuisilla). Koska fosfori on tärkeää myös luustolle ja hampaille, kasvavien nuorten tulisi saada sitä aikuisia enemmän. Suurimmaksi hyväksyttäväksi päiväsaanniksi on määritelty aikuiselle 5000 mg/vrk. [1] Suomalaiset saavat fosforia keskimäärin: naiset 1363 mg/vrk ja miehet 1778 mg/vrk eli suosituksiin verrattuna riittävästi. Suomalaisten saavat fosforin pääosin maitovalmisteista, vilja-ja leivontatuotteista ja liharuoista. [2].
[muokkaa] Merkittävimmät esiintymisalueet
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Suomalaiset ravitsemussuositukset - ravinto ja liikunta tasapainoon. 2005. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Viitattu 10.10.2008.
- ↑ Paturi, M Tapanainen H, Reinivuo H, Pietinen P (toim.): Finravinto 2007 -tutkimus 2008. Kansanterveyslaitos. Viitattu 10.10.2008.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Fosforin (keltainen/valkoinen) kansainvälinen kemikaalikortti
- Fineli: Fosforin lähteet ruoka-aineissa











/
/ 


























