Search:


AdWiki Webring Site

Last Viewed:


HitTail.com
...
SELECT YOUR LANGUAGE:

ar | id | bg | ca | ceb | cs | da | de | et | en / / | es | eo | fr | gr | he | hr | it | ko | lt | hu | nl | ja | no | pl | pt | ru | ro | sk | sl | sr | fi | sv | te | tr | uk | zh

Glyseroli

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Glyseroli

Tunnisteet
CAS-numero 56-81-5
Ominaisuudet
Molekyylikaava C3H8O3
Moolimassa 92,09382 g/mol
Ulkomuoto väritön neste
Sulamispiste 18,2 °C
Kiehumispiste 290 °C
Tiheys 1,261 g/cm3
Liukoisuus veteen sekoittuu

Glyseroli on jäykkäjuoksuista väritöntä nestettä ja se kuuluu kolmearvoisiin alkoholeihin eli trioleihin, jotka sisältävät kolme alkoholi- eli hydroksyyliryhmää (-OH). Siitä käytetään myös nimiä glyseriini, 1,2,3-propaanitrioli ja 1,2,3-trihydroksipropaani.


Sisällysluettelo

[muokkaa] Ominaisuudet

Glyseroli on myrkytön, öljymäinen, ilmasta kosteutta itseensä sitova (hygroskooppinen) ja makean makuinen neste. Sen rakennekaava on CH2OH-CHOH-CH2OH. Glyserolin leimahduspiste on 177 °C (o.c.) ja itsesyttymislämpötila 370 °C. Glyseroli liukenee muiden pienimassaisten alkoholien tapaan kaikissa suhteissa veteen. Aine hajoaa kuumentuessaan, jolloin muodostuu syövyttäviä höyryjä sisältäen akroleiinia (CH2=CHCHO).

[muokkaa] Käyttö

Glyserolia käytetään esimerkiksi ihovoiteissa, hammastahnoissa ja tupakassa kosteutta sitovana aineena. Muoveissa glyseroli toimii pehmentimenä, liimoissa se estää kovettumista ja sokereissa kivettymistä. Kotioloissa glyserolia käytetään muun muassa puhallettavien saippuakuplien vahvistajana.[1] Lisäksi räjähdysaineteollisuus käyttää sitä nitroglyserolin eli trinitroglyseriinin valmistukseen, jota saadaan kun glyseroli esteröityy typpihapon kanssa. Elintarvikkeiden lisäaineena glyserolia käytetään sakeuttamisaineena ja kosteudensäilyttäjänä ja sen E-koodi on E 422. Glyserolia myydään apteekeissa.

[muokkaa] Reaktiot

Glyserolin kolme hydroksyyliryhmää voi esteröityä joko orgaanisten tai epäorgaanisten happojen kanssa. Esimerkiksi rasvat ovat glyserolin ja rasvahappojen estereitä.

[muokkaa] Viitteet

  1. Marja Happonen ja Riitta Hietala: Saippuakuplia 17.10.2007. Helsingin yliopisto. Viitattu 11.8.2008.

[muokkaa] Aiheesta muualla


Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Change language: All | Arabic | Indonesian | Bulgarian | Catalan | Cebuano | Czech | Danish | German | Estonian | English / / | Spanish | Esperanto | French | Greek | Hebrew | Croatian | Italian | Korean | Lithuanian | Hungarian | Flemish / Dutch | Japanese | Norwegian | Polish | Portugues | Russian | Romanian | Slovakian | Slovenian | Serbian | Suomi / Finish | Swedish | Iranian | Turkish | Ukrainian | Chinese



MORE LINKS...





WANT TO ADVERTISE ON ALL OF OVER 11 MILLION SUBPAGES WE HAVE ON THIS SITE FOR UNDER $15? CLICK HERE!




Autorem skryptu AdWiki v0.62 (2007) jest husky83
Licencję na skrypt dla strony DAWAJ.INFO posiada dzankes
Wikipedia® jest zarejestrowanym znakiem towarowym Wikimedia Foundation
All materials mirrored from Wikipedia, covered under a GNU Free Documentation License