Wikipedia

Kilogramma (tunnus kg) on SI-järjestelmässä ja sitä edeltäneessä metrijärjestelmässä massaa ilmaiseva perusyksikkö. Kilogramma määritellään kansainvälisen prototyypin avulla, jota säilytetään Sèvresissä, Ranskassa lähellä Pariisia. Prototyyppi on iridiumin ja platinan seoksesta tehty sylinteri, jonka korkeus ja läpimitta ovat 39 millimetriä. Kilogramma on ainoa perusyksiköistä, jota ei ole saatu sidottua SI-järjestelmässä luonnonvakioihin. Gramman lyhenteenä on virallisesti nykyään g, vaikka aikaisemmin myös gr on ollut käytössä etenkin arkisissa yhteyksissä, esimerkiksi ruokaohjeissa.

Tuhatta kilogrammaa kutsutaan myös nimellä tonni (tunnus t) : 1 t = 1000 kg (= 1 Mg).

[muokkaa] Etuliite-muodot ja johdannaisyksiköt

[muokkaa] Kilogramman historia ja tulevaisuus

Kilogramma pyrittiin saamaan 1700-luvun lopulla saman painoiseksi kuin kuutiodesimetri eli litra vettä, mutta niistä ajoista lähtien tämän yksikön koko on perustettu metallisiin standardikappaleisiin. Vielä nykyäänkin käytetään 1870-luvulla valmistettua ja Sèvresissä säilytettävää kilogramman prototyyppiä ja siitä otettuja kansallisia kopioita. Aika ajoin kansallisia prototyyppikappaleita verrataan alkuperäiseen. Tarkoilla mittauksilla voidaan todeta, että kuutiodesimetri painaa hieman vähemmän aikoinaan määritellyissä olosuhteissa kuin kilogramman prototyyppi.

Kilogrammaa on aikaisemmin käytetty myös voiman yksikkönä. Sellaisena se tarkoitti voimaa, jolla Maa vetää puoleensa yhden kilogramman massaa merenpinnan tasolla 45. leveyspiirillä, missä painovoiman kiihtyvyydellä on ns. normaaliarvo 9.80665 m/s². Tälle voimayksikölle annettin myöhemmin nimi kilopondi, ja siihen perustui useilla teknisillä aloilla 1970-luvulle saakka käytetty tekninen mittajärjestelmä.

Kilogramma pyritään sitomaan tulevaisuudessa jollakin tavoin luonnonvakioihin, mutta toistaiseksi vertailumenetelmien mittaustarkkuuksissa on ollut ongelmia. Tällaista työtä tehdään, koska kilogramman prototyyppien koot ovat joidenkin mikrogrammojen verran epävarmoja. Muun muassa ilmansaasteet vaikuttavat prototyypin massaan. Esimerkiksi hiljattain sen havaittiin painavan toistaiseksi tuntemattomasta syystä 50 mikrogrammaa vähemmän kuin sen kopiot.

Georgian teknillisen korkeakoulun emiritusprofessorit, fyysikko Ronald Fox ja matemaatikko Theodore Hill määrittäisivätkin gramman niin, että se olisi täsmälleen 18×140744813³ kertaa hiili-12 atomin massa. Pariisissa vuonna 2007 pidetyssä kansainvälisessä konferenssissa on jo käsitelty ehdotuksia kilogramman uusiksi määritelmiksi. Erään ehdotuksen mukaan se olisi yhtä suuri kuin 0,501845125 · 10²⁶ kertaa hiili-12-atomin massa. Toisena vaihtoehtona on esitetty sen määrittelemistä Planckin vakion avulla, joka saisi tarkkaan määrätyn arvon 6,6260693 · 10⁻³⁴ Js.^[1]

[muokkaa] Viitteet