Hopea (lat. argentum) on siirtymäalkuaineisiin kuuluva metallimainen alkuaine. Hopean kemiallinen merkki on Ag, CAS-numero 7440-22-4 ja se on jalometalli. Puhdas hopea on valkoinen, kauniisti kiiltävä metalli, joka on kultaa kovempaa, mutta kuparia pehmeämpää. Hopealla on metalleista paras sähkön- ja lämmönjohtokyky.

Hopeaa käytetään valokuvauksessa, koruissa, kolikoissa, aterimissa, peileissä ja elektronisten laitteiden komponenteissa.

Hopeaa käytetään tavallisimmin seoksena, jossa on joko 83 % tai 92,5 % hopeaa, loput kuparia. Seosta, jossa hopeaa on 92,5 %, sanotaan sterling-hopeaksi. Kuparia käytetään, koska se lujittaa metalliseosta ja halvempana aineena laskee seoksen hintaa. Sterling-hopean ominaispaino on 10,3 kg/dm³. Hopeaesineisiin lyötävissä leimoissa hopeapitoisuus ilmaistaan promilleina, siis 830 tai 925.

Valuprosessissa sulaan hopeaan liukenee ilmasta happea. Metallin jäähtyessä happi aiheuttaa rakenteessa huokoisuutta. Ilmiötä pyritään ehkäisemään sulan kaasusuojauksella ja seostamalla sulaan deoksidointiaineita. Tyypillisesti deoksidointiaineena käytetään fosforia.

Hopea yhtyy helposti rikkiin ja rikkiyhdisteisiin. Sen vuoksi hopeaseoksista valmistetut esineet tummuvat melko pian jo ilmassa, jossa on aina vähäisiä määriä haihtuvia sulfideja. Tähän reaktioon perustuu valokuvausfilmin tummuminen sitä valotettaessa.

Olympialaisissa ja useissa muissa urheilukilpailuissa hopeamitali on toinen palkinto. Hopea on myös yksi yleisimmistä korumetalleista.

[muokkaa] Historia

Hopea on niin sanottu muinaisalkuaine. Kullan tavoin myös hopea on ollut tunnettu jo inhimillisen kulttuurikehityksen varhaiskautena. Sen tarkkaa löytöajankohtaa ei tunneta. Arkeologisten löytöjen perusteella voidaan kuitenkin olettaa hopean löydetyn noin 5 000 vuotta sitten, siis pari tuhatta vuotta kullan jälkeen. Tähän on syynä se, että hopeaa on harvemmin vapaana luonnossa kuin kultaa. Ikivanhoja tunnettuja hopeakaivoksia ovat Salcedo ja San José Perussa. Kreikkalaisilla ja roomalaisilla oli tuhansia orjia louhimassa hopeamalmia.

Hopea oli useimmissa maissa 1800-luvulle saakka rahajärjestelmän perustana, kunnes sen syrjäytti kultakanta. Tämän vuoksi monien vanhojen rahayksikköjenkin nimet ovat samat kuin massa- tai painoyksikköjen. Esimerkiksi yksi Englannin punta (pound £) on alun perin vastannut arvoltaan yhtä paunaa eli naulaa (pound) hopeaa, ja samoin on laita Turkissa ja aikaisemmin Italiassakin käytössä olleen liiran.

Vielä hopeakannasta luopumisen jälkeen hopeaa käytettiin pitkään laajalti kolikkometallina. Suomessa lyötiin viimeksi vuosina 1964–1968 yhden markan kolikot 35 % hopeaa sisältäneestä metalliseoksesta. Nykyisin hopearahoista on kuitenkin jo lähes kaikkialla luovuttu. Poikkeuksen muodostavat merkkitapausten vuoksi lyödyt hopeiset juhlarahat.

[muokkaa] Hopean hinta

Historian alussa hopeaa pidettiin miltei yhtä arvokkaana kuin kultaa, koska se oli aluksi niin harvinaista. Myöhemmät löydökset varsinkin Amerikassa ovat olleet kuitenkin niin runsaat, että hopean arvo on nykyään kultaa huomattavasti alhaisempi (n. 8–10 €/unssi, kulta n. 600 €/unssi). Halvempana materiaalina hopeasta voidaan tehdä näyttäviä ja isokokoisia koruja.

Hopean hinta määräytyy päivittäin maailman raaka-ainepörsseissä, joista tunnetuin ja arvovaltaisin on Lontoon metallipörssi eli LME (London Metal Exchange). Hopea, kuten muutkin jalometallit, hinnoitellaan troy unsseina.

[muokkaa] Hopeaesineiden puhdistus

Hopean puhdistukseen/kiillotukseen on saatavilla erilaisia puhdistusaineita ja -välineitä. Näitä myyvät esimerkiksi alan kultasepänliikkeet. Erilaisille hopeaesineille on olemassa omat aineensa. Mitä arvokkaammasta esineestä/kohteesta on kysymys sitä tärkeämpää on selvittää puhdistusvaihtoehdot alan asiantuntijan kanssa.

Hopeaesineitä voidaan helposti puhdistaa kotioloissa laittamalla hopeaesineet kulhoon, jossa on vettä ja ruokasuolaa (tai ruokasoodaa) sekä alumiinifoliota. Alumiini epäjalompana metallina pelkistää hopeasulfidin takaisin hopeaksi. Reaktioyhtälö on 3Ag₂S + 2 Al → 6 Ag + Al₂S₃. Esinettä kannattaa liottaa ainakin puoli tuntia.