Wikipedia

Ionisidos on vahvan sähköisen vetovoiman ilmentymä, jota esiintyy negatiivisten ja positiivisten ionien välillä. Poolisen sidoksen ja ionisidoksen rajaksi määritellään usein 1,7 elektronegatiivisuusero. Mikäli atomien elektronegatiivisuuksien välinen ero on tämän verran tai korkeampi, kutsutaan sidosta ionisidoksesi. Ionisidosten muodostamaa yhdistettä kutsutaan ioniyhdisteeksi tai suolaksi. Ionisidos on vahva sidostyyppi, mistä johtuen ioniyhdisteillä on korkea sulamis- ja kiehumispiste.

Hyvä esimerkki suolasta on natriumkloridi eli ruokasuola. Se koostuu Na⁺- ja Cl^--ioneista, joiden elektronegatiivisuusero on 2,1. Natriumkloridilla on kuutionmuotoinen ionihila, jossa kukin kloridi-ioni sitoutuu kuuteen natriumioniin ja kukin natriumioni vastaavasti kuuteen kloridi-ioniin.

Kiteiset ioniyhdisteet ovat yleensä heikkoja sähkönjohteita, sillä niillä ei ole vapaita varauksenkuljettajia, kuten elektroneja. Suolojen vesiliuokset ja sulatteet sen sijaan johtavat usein hyvin sähköä.

[muokkaa] Katso myös

• Kemiallinen sidos

[muokkaa] Lähteet

• Mooli Ke2 Kemian mikromaailma, Otava

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.