/ 
/ 
Kemiallinen merkki
Wikipedia
Kemiallinen merkki on lyhyt, latinalaisia aakkosia käyttävä merkintätapa alkuaineelle. Kaikilla luonnollisilla alkuaineilla on yksi tai kaksi kirjainta pitkä kemiallinen merkki, mutta joillakin keinotekoisilla alkuaineilla se on väliaikaisesti kolme kirjainta pitkä. Tapauksessa, jossa on alkuaineella on kaksi kirjainta, on aina ensimmäinen kirjain isolla ja jälkimmäinen pienellä. Syy miksi näin: jos isoja kirjaimia on kaksi tai useampi, ei ainetta enää lueta alkuaineeksi, sillä se meinaisi, että aine koostuisi useammasta kuin yhdestä molekyylistä ja siten ei olisi enää alkuaine. Kemiallisia merkkejä käytetään esimerkiksi lyhenteinä ja reaktioyhtälöissä. Ne ovat tunnettuja maailmanlaajuisesti, joten niitä ei tarvitse kääntää kuten alkuaineiden nimiä. Moni kemiallinen merkki on johdettu latinasta tai kreikasta: esimerkiksi Au (kulta) on peräisin latinan sanasta aurum.
Järjestysluvultaan suurimmat alkuaineet ovat saaneet väliaikaisen nimen perustuen latinankielisiin lukusanoihin. Nykyisellään suurin pysyvästi nimetty alkuaine on copernicium, numero 112.
Suomalaisista alkuaineelle nimensä on antanut Johan Gadolin (Gadolinium).