Wikipedia

Olomuodot ja niiden väliset muutokset

Kiinteä olomuoto on aineen olomuoto, jossa sillä on määrätty tilavuus ja muoto, ja se vastustaa voiman aiheuttamia muodonmuutoksia. Tässä tilassa aineen molekyylit tai atomit ovat lähellä toisiaan ja sitoutuneet kemiallisin sidoksin. Kiinteälle aineelle on tyypillistä kiderakenne, jolloin atomit ovat järjestyneet jonkin toistuvan kaavan mukaan. Aineen lämmetessä sulamispisteeseen, molekyylien lämpöliike tulee niin voimakkaaksi, että kiderakenne rikkoutuu. Jos aineella ei ole kiderakennetta, sen sanotaan olevan amorfista, eikä selkeää sulamispistettä ole havaittavissa. Kiteisellä aineella, joka on toinen kiinteän aineen muodoista, on terävä sulamispiste ja pitkän kantaman kiderakenne. Sulamispisteen yläpuolella aine muuttuu nestemäiseksi. Jossain tilanteessa kiinteä aine muuttuu suoraan kaasuksi, tällöin kyseessä on sublimoituminen.

Fysiikassa kiinteän olomuodon fysiikka tutkii kiderakenteita ja niiden energiatiloja, tähän kuuluvat myös puolijohteet ja suprajohtavuus.

Materiaalitiede käsittelee suunnilleen samoja asioita, lisäksi siihen kuuluvat materiaalien lujuus, kovuus ja faasimuutokset.

Aineen olomuodot

Kiinteä | Neste | Kaasu | Plasma

Jähmettyminen ↔ Sulaminen | Höyrystyminen ↔ Tiivistyminen | Härmistyminen ↔ Sublimoituminen

Tämä fysiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.