Wikipedia

Bromi ← Krypton → Rubidium Ar ↑ Kr ↓ Xe       Koko taulukko
Yleistä
Nimi	Krypton
Tunnus	Kr
Järjestysluku	36
Luokka	epämetalli
Lohko	p
Ryhmä	18, jalokaasu
Jakso	4
Tiheys	0,003749×103 kg/m3
Kovuus	- (Mohsin asteikko)
Väri	väritön
Löytövuosi, löytäjä	1898, Sir William Ramsay, Morris Travers
Atomiominaisuudet
Atomipaino	83,798 amu
Atomisäde, mitattu (laskennallinen)	- (88) pm
Kovalenttisäde	110 pm
Van der Waalsin säde	202 pm
Orbitaalirakenne	[Ar] 3d10 4s2 4p6
Elektroneja elektronikuorilla	2, 8, 18, 8
Hapetusluvut	+2
Kiderakenne	pintakeskinen kuutiollinen (FCC)
Fysikaaliset ominaisuudet
Olomuoto	kaasu
Sulamispiste	115,79 K (−157,36 °C)
Kiehumispiste	119,93 K (−153,22 °C)
Moolitilavuus	27,99×10−6 m3/mol
Höyrystymislämpö	9,08 kJ/mol
Sulamislämpö	1,64 kJ/mol
Höyrynpaine	100 Pa 74 K:ssa
Äänen nopeus	220 m/s kaasuna, 296 K:ssa
Muuta
Elektronegatiivisuus	3,00 (Paulingin asteikko)
Ominaislämpökapasiteetti	0,248 kJ/kg K
Sähkönjohtavuus	- S/m
Lämmönjohtavuus	(300 K) 0,00943 W/(m×K)
Tiedot normaalipaineessa

Krypton (lat. krypton) on jalokaasu, jonka kemiallinen merkki on Kr, atomiluku 36 ja CAS-numero 7439-90-9. Se on yksi ilman jalokaasuista. Ilmassa kryptonia on noin miljoonasosa ilman massasta. Tämä alkuaine löydettiin vuonna 1898 tehdyssä kokeessa, jossa tutkittiin nestemäistä ilmaa. Jonkin aikaa SI-järjestelmän metri määriteltiin kryptonin ominaisuuksien mukaan, mutta nykyisin metri on matka, jonka valo kulkee tyhjiössä 1/299792458 sekunnissa. Sana krypton tulee kreikankielisestä sanasta kryptos, joka tarkoittaa piilossa olevaa.

Kryptonia ei juuri käytetä teollisuudessa, mutta sitä on silmälääkäreiden laserlaitteissa, hologrammeissa, taskulamppujen polttimoissa, joskus hehkulampuissa ja kellanvihreissä loisteputkissa (ks. kuva alla).

[muokkaa] Katso myös

• Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä
• Jalokaasut

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Kryptonin kansainvälinen kemikaalikortti

Kryptonilla täytetty Geisslerin putki.