/ 
/ 
Lantaani
Wikipedia
|
|||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | Lantaani | ||||
| Tunnus | La | ||||
| Järjestysluku | 57 | ||||
| Luokka | Lantanoidit | ||||
| Lohko | d | ||||
| Ryhmä | 3, siirtymäalkuaine | ||||
| Jakso | 6 | ||||
| Tiheys | 6,162×103 kg/m3 | ||||
| Kovuus | - (Mohsin asteikko) | ||||
| Väri | Hopean valkoinen | ||||
| Löytövuosi, löytäjä | 1839, C. G. Mosander | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino | 138,91 amu | ||||
| Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 195 pm | ||||
| Kovalenttisäde | 169 pm | ||||
| Van der Waalsin säde | - pm | ||||
| Orbitaalirakenne | [Xe] 5d16s2 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 18, 9, 2 | ||||
| Hapetusluvut | +3 | ||||
| Kiderakenne | pintakeskinen kuutiollinen (FCC) tai heksagonaalinen tiivispakkaus (HCP) | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | Kiinteä | ||||
| Sulamispiste | 1193 K (920 °C) | ||||
| Kiehumispiste | 3730 K (3457 °C) | ||||
| Höyrystymislämpö | 420,1 kJ/mol | ||||
| Sulamislämpö | 6,20 kJ/mol | ||||
| Äänen nopeus | 2475 m/s 293,15 K:ssa | ||||
| Muuta | |||||
| Elektronegatiivisuus | 1,1 (Paulingin asteikko) | ||||
| Ominaislämpökapasiteetti | 0,195 kJ/kg K
|
||||
| Tiedot normaalipaineessa | |||||
Lantaani (lat. lanthanum) on kemiallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on La ja järjestysluku 57. Se on hopean valkoinen lantanoideihin kuuluva metallinen alkuaine, jota löytyy joistain harvinaisista maametallimineraaleista. Tiheys on 6,146 g/cm3. Sulamispiste on 1193 K (920 °C) ja kiehumispiste on 3730 K (3457 °C).
Lantaani on taipuisa ja niin pehmeä, että sitä voi leikata veitsellä. Se on yksi reaktiivisimmista maametalleista. Metalli reagoi suoraan hiilen, typen, boorin, seleenin, piin, fosforin, rikin ja halogeenien kanssa. Se hapettuu nopeasti altistuessaan ilmalle. Kylmä vesi reagoi lantaaniin hitaasti, kuuma vesi reagoi paljon nopeammin.
Lantaania käytetään studiovaloissa, oksidiyhdisteenä lasissa infrapunaa absorboimaan ja teleskoopeissa ja kameroissa suuren taitekertoimen takia. Pieniä määriä lisätään teräkseen parantamaan taipuisuutta sekä isku- ja kulutuskestävyyttä. Mischmetallissa pyroforisessa lejeeringissä käytetään sytytyskivinä.
Lantaanin löysi C. G. Mosander vuonna 1839. Lantaani eristettiin suhteellisen puhtaana vuonna 1923.
Lantaania saadaan monatsiitista ja bastnasiitistä.
Lantaani on vähän tai kohtalaisesti myrkyllistä, ja sitä täytyisi käsitellä huolella. Eläimillä lantaaniliuosten injektointi aiheuttaa glykokemiaa, matalaa verenpainetta ja maksanhajoamista.