Wikipedia

Maasälpäkappale, jossa näkyy kivilajille ominaiset sileät lohkeamispinnat.

Maasälpäkiteitä Vehmaan Uhlun graniittilouhoksesta. Ylinnä kuvassa kappale karkeaa graniittia jossa maasälpä- ja savukvartsikiteitä.

Maasälpä on kivilajeja muodostava yleinen hohkasilikaattimineraali, joka kostuu silikaatista (piin ja hapen muodostama ioni), alumiinista ja joko kaliumista, natriumista tai kalsiumista. Tärkeimmät maasälvät ovat kalimaasälpä ja plagioklaasi, joka on kahden maasälpälajin, albiitin ja anortiitin isomorfinen seossarja. Vihreää maasaälpälajia sanotaan amatsonikiveksi ja käytetään koristekivenä.

Maasälpää on lukuisissa kivilajeissa, esimerkiksi graniiteissa, gneisseissä, dioriiteissä ja diabaaseissa. Maasälpää käytetään suurin määrin posliiniteollisuudessa.

Tämä artikkeli perustuu Pienen tietosanakirjan (1925–1928) sisältöön. Pienen tietosanakirjan tekijänoikeudellinen tilanne on tulkinnanvarainen. Sieltä ei tule tuoda uutta aineistoa Wikipediaan. Voit auttaa Wikipediaa korvaamalla Pienen tietosanakirjan aineiston uudella.