/ 
/ 
Metaani
Wikipedia
| Metaani | |
|---|---|
| IUPAC-nimi | Metyylihydridi |
  |
|
| CAS-numero | 74-82-8 |
| Kemiallinen kaava | CH4 |
| Molekyylimassa | 16,0 g/mol |
| Tiheys | 0,000717 g/cm³ |
| Sulamispiste | −182,5 °C (90,7 K) |
| Kiehumispiste | −161,6 °C (111,55 K) |
| Liukoisuus | 3,5 mg/100 ml (17 °C) |
| SMILES | C |
Metaani (CH4) on yksinkertaisin hiilivety ja alkaani. Se on hajuton, ilmaa kevyempi kaasu. Metaani on hiilidioksidin ohella yksi merkittävimmistä kasvihuonekaasuista.
Metaania syntyy eloperäisen aineksen mädäntyessä hapettomissa oloissa esimerkiksi soissa, riisipelloilla, kaatopaikoilla ja eläinten ruoansulatuskanavissa. Metaania syntyy myös puun pienpolton yhteydessä, esimerkiksi saunan kiukaassa.[1] Metaania kerätään talteen polttoaineeksi biokaasuna. Eri esiintymispaikoissaan siitä käytetään esimerkiksi myös nimityksiä suokaasu ja kaivoskaasu. Kivihiilikaivoksissa tapahtuvat kaasuräjähdykset ovat metaanikaasun aiheuttamia, sillä sitä on myös kivihiilen huokosissa. Myös Marsin maaperästä vapautuu metaania. Jäätynyttä metaania esiintyy myös Pluton uloimmassa kerroksessa.
Maakaasu on pääosin metaania. Metaanin palamisreaktio tuottaa runsaasti lämpöenergiaa:
[muokkaa] Metaani kasvihuonekaasuna
Metaani on ihmisen maailmanlaajuisesti tuottamista ilmastoa lämmittävistä kasvihuonekaasuista toiseksi tärkein heti hiilidioksidin jälkeen. Metaani aiheuttaa kasvihuoneilmiöstä 4–9 %.
Metaanin pitoisuus ilmakehässä on yli kaksinkertaistunut esiteollisen ajan jälkeen. Metaanin elinikä ilmakehässä on vain noin kymmenen vuotta, mutta sen ilmakehää lämmittävä vaikutus on 21 kertaa suurempi kuin hiilidioksidilla.
Metaanipäästöjä syntyy pääasiassa fossiilisten polttoaineiden ja biomassan[2] polttamisesta, kaatopaikoista, riisinviljelystä sekä karjataloudesta. Metaanipäästöjen arvellaan tulevaisuudessa syntyvän enenevissä määrin kaatopaikoille kasaantuvasta jätteestä.[3] Suomen kaatopaikkojen metaanipäästöt ovat kuitenkin laskeneet voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana.[4]
Siperian turvesoiden ikiroudan sulamisesta voi aiheutua jopa 70 000 miljoonan tonnin metaanipäästöt, jotka edelleen kiihdyttäisivät ilmastonmuutosta.[5] Kaksi kolmasosaa metaanipäästöistä on ihmisen aiheuttamaa.
Ilmakehän metaanipitoisuus nousi poikkeuksellisen paljon vuonna 2007. Syytä ei tiedetä. Pohjoisessa epäillään Siperian soiden vapauttavan metaania ikiroudan sulaessa ilmaston lämmettyä.[6]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Tsupari ym.: Dityppioksidin (N2O) ja metaanin (CH4) päästökertoimia Suomen voimalaitoksille, lämpökeskuksille ja pienpoltolle VTT. Viitattu 7.11.2008.
- ↑ Tsupari ym.: Dityppioksidin (N2O) ja metaanin (CH4) päästökertoimia Suomen voimalaitoksille, lämpökeskuksille ja pienpoltolle VTT. Viitattu 7.11.2008.
- ↑ Johanna Mannila: Metaani – se toinen kasvihuonekaasu 21. marraskuuta 2006. Helsingin Sanomat. Viitattu 4. heinäkuuta 2007.
- ↑ Tilastokeskuksen kasvihuonekaasutilasto http://www.tilastokeskus.fi/til/khki/2006/khki_2006_2008-04-18_tau_003_fi.html
- ↑ Ian Sample: Warming Hits 'Tipping Point' 11. elokuuta 2005. The Guardian. Viitattu 12. kesäkuuta 2007.
- ↑ Ilmakehän metaanipitoisuus kohosi yllättäen viime vuonna, Tutkijat eivät ymmärrä metaanin kiertokulkua luonnossa riittävästi, Helsingin Sanomat 31.10.2008 A4
[muokkaa] Aiheesta muualla
| Alkaanit | |||||||||||||||||||||||||||||||
|
metaani |
| |
etaani |
| |
propaani |
| |
butaani |
| |
pentaani |
| |
heksaani |
|||||||||||||||||||||
|
heptaani |
| |
oktaani |
| |
nonaani |
| |
dekaani |
| |
undekaani |
| |
dodekaani |
|
||||||||||||||||||||
