Wikipedia

Oksidi on hapen ja jonkin toisen alkuaineen yhdiste. Esimerkiksi ruosteessa on raudan oksideja. Oksideja on paljon maankuoressa.

Useimmat alkuaineet muodostavat oksideja. Oksideja syntyy yleensä hapetusreaktioissa.

[muokkaa] Nimeäminen

Oksidit nimetään tavallisesti muodossa <toinen alkuaine>oksidi. Happiatomien määrä voidaan ilmoittaa numeerisilla etuliitteillä seuraavasti:

• Mono-oksidi, yksi happiatomi
• Dioksidi, kaksi happiatomia
• Trioksidi, kolme happiatomia
• Tetraoksidi, neljä happiatomia

Samoja etuliitteitä voidaan käyttää myös ilmoittamaan muiden alkuaineiden määrää. Usein etuliitteet jätetään kuitenkin merkitsemättä.

[muokkaa] Esimerkkejä

• Vesi (H₂O) on vedyn oksidi. Vedyllä on myös toinen oksidi, vetyperoksidi (H₂O₂).

• Hiilen tärkeimmät oksidit ovat hiilidioksidi (CO₂) ja hiilimonoksidi (CO). Molemmat ovat normaaliolosuhteissa kaasuja.

• Poltettu kalkki on kalsiumoksidia (CaO).

• Raudan oksidin Fe₂O₃ eli ferrioksidin eräs kidetyyppi tunnetaan myös nimellä hematiitti. Raudan oksidi Fe₃O₄, magnetiitti, on tärkeä rautamalmi.

• Piin oksidia, piidioksidia (SiO₂), on hiekassa, kvartsissa, vuorikristallissa ja useissa puolijalokivissä, muun muassa ametistissa, opaalissa, zirkonissa ja akaatissa.

• Kiteinen alumiinioksidi (Al₂O₃), korundi, on hyvin kovaa ainetta, ja sitä käytetäänkin hankaus- ja hionta-aineena. Rubiini on korundi, jossa on hieman kromia.