Wikipedia

Ominaislämpökapasiteetti (tunnus c) kuvaa, miten paljon lämpöenergiaa materiaaliin sitoutuu lämpötilaeroa ja massaa kohti. SI-järjestelmän mukainen ominaislämpökapasiteetin yksikkö on joulea kelviniä ja kilogrammaa kohti eli J/(K·kg).

Kappaleen lämpötilanmuutos (ΔT) lasketaan lämpöenergiasta, joka siihen siirtyy (E), kappaleen ominaislämpökapasiteetista (c) ja kappaleen massasta seuraavasti (m):

ΔT = E / (c·m).

Kappaleen kyky varastoida lämpöä on puolestaan nimeltään lämpökapasiteetti (tunnus C, yksikkö J/K). Se voidaan laskea jollekin kappaleelle (massa m) materiaalin ominaislämpökapasiteetin c avulla seuraavasti:

C = c·m

[muokkaa] Laskentaesimerkki kappaleen lämpiämisestä lämmitystehon vaikutuksesta

2 g painoiseen kuparikappaleeseen kohdistuu 100 W teho 0,2 s ajan. Mikä on kuparikappaleen loppulämpötila, kun se aluksi on 45°C?

Lähtöarvot:

• m = 2 g
• P = 100 W
• t = 0,2 s
• T₁ = 45°C
• c = 385 J/(K·kg) - kuparin ominaislämpökapasiteetti taulukosta

Lasketaan aluksi lämpöenergian määrä: E = P · t = 100 W · 0,2 s = 20 J.

Määritetään lämpötilan muutos: ΔT = E / (c·m) = 20 J / (385 J/(K·kg) · 0,002 kg) ≈ 26K = 26°C

Lasketaan loppulämpötila: T = T₁ + ΔT ≈ 45°C + 26°C = 71°C

[muokkaa] Katso myös

• sulamislämpö
• höyrystymislämpö