Wikipedia

Paracelsus.

Paracelsus (11. marraskuuta tai 17. joulukuuta 1493 – 24. syyskuuta 1541) oli kuuluisa sveitsiläissyntyinen alkemisti, lääkäri, astrologi ja okkultisti. Alkuperäiseltä nimeltään Theophrastus Philippus Aureolus Bombastus von Hohenheim otti Para-Celsus (parempi kuin Celsus) -nimen roomalaisen parantajan Celsuksen mukaan. ^[1]

[muokkaa] Elämäkerta

Paracelsuksen hautamonumentti Salzburgissa

Paracelsus syntyi Sveitsissä lääkärin poikana ^[2], kasvoi Itävallassa, opiskeli lääketiedettä Wienissä ja Ferrarassa ja matkusteli itämailla (Egyptiin, Arabiaan, Jerusalemiin ja Konstantinopoliin) etsimässä kuuluisia alkemisteja. Hän oli Johannes Trithemiuksen aikalainen ja mahdollisesti tämän oppilas. ^[3]. Matkoiltaan hän toi muun muassa poikkeavan tavan hoitaa haavoja: hän ei uskonut kiehuvaan veteen ja amputaatioon haavatulehduksen leviämisen estäjänä, vaan sen sijaan suosi hyvää hygieniaa ja uskoi haavojen parantuvan usein itsestään. Paracelsus ennätti opiskella useassakin yliopistossa ja sai lääkärin kokemusta myös osallistumalla välskärinä sotiin ja kahakoihin. ^[4] Paracelsuskselle myönnetiin oppineisuudestaan lääketieteen tohtorin arvo ja nimitettiin Baselin kaupunginlääkäriksi vuonna 1527. ^[5] Paracelsus toimi usein provosoiden ja herätti paljon närkästystä ja hän sai suoranaisia vihamiehiä. Esimerkiksi hän ensimmäisellä julkisella luennollaan poltti Galenoksen ja Avicennan lääketiedettä käsittelevät kirjat. ^[6] Paracelsus pakotettiin jättämään virkansa Baselissa noin vuoden toiminnan jälkeen. Paracelsus ei tämän jälkeen asettunut mihinkään pysyvästi asumaan vaan jatkoi laajoja matkojaan kuolemaansa saakka. Paracelsuksen radikalismi ja äänekkyys johti siihen että hänet karkoitettiin muunmuassa: Puolasta, Liettuasta ja ja Preussista. ^[7] Paracelsus sai surmansa väkivaltaisesti kun erään lääkärin palveluskunta heitti hänet kadulle Salzburgilaisen lääkärin asunnon ikkunasta 24. syyskuuta 1541. ^[8]

[muokkaa] Paracelsus - iatrokemian uranuurtaja

Lääketiedettä ja kemiaa lähentäneen alkemian haaran, iatrokemian, syntyminen oli suurelti Paracelsuksen ansiota. Vaikka Paracelsus uskoi metallien transmutaatioihin, hän pyrki laajentamaan alkemiaa niin, että se käsittäisi yleisesti kaikki aineiden väliset muodonmuutokset. Paracelsuksen omat iatrokemiaa käsittelevät kirjoitukset olivat hämäräperäisiä – ne oli usein kirjoitettu myös humalassa. Asialliset Paracelsuksen töitä käsittelevät kirjat ilmestyivät muiden iatrokemistien tuottamina vasta parikymmentä vuotta hänen kuolemansa jälkeen.

[muokkaa] Paracelsuksen vaikutus lääketieteeseen

Paracelsus oli renesanssi-henkinen uudistaja joka ei kumarrellut vanhoja auktoriteetteja tai käytäntöjä. Paracelsus esimerkiksi alkoi luennoida kansankielellä latinan sijasta. Paracelsus myös hylkäsi Galenoksen opin sairauksien synnystä, joka perustui oletukseen neljän oletetun ruumiinnesteen (keltainen sappi, musta sappi, veri ja lima) epätasapainosta tai häiriötilasta, patologialla ja kemiallisella biologialla. ^[9] Paracelsus kehitti tunnetuihin sairauksiin uusia lääkehoitoa mutta teki myös uusia tautikuvauksia. Paracelus loi käsitteen ammattitauti kirjoittaessaan ensimmäisen aihetta käsittelevän kirjan. ^[10]

[muokkaa] Paracelsus toksikologian isänä

Paracelsusta pidetään myös toksikologian isänä. Kun Paracelsusta syytettii potilaiden myrkyttämisestä hänen hoitaessaan kuppapotilaitaan elohopealla, lausui hän kuuluisimman sitaattinsa.

»saks. Was ist das nit gifft ist: alle ding sind gifft und nichts ohn gifft. Allein die dosis macht das ein ding kein gift ist.^[11]»

"Annos tekee myrkyn" - tämä viittaa siihen, että pienessä määrin hyödylliset aineet voivat olla liiallisina annoksina vaarallisia. Paracelsus ymmärsikin ensimmäisenä lääkkeiden terapeuttisen alueen merkityksen. Siksi hän vaatikin lääkeaineiden tarkkaa annostusta juuri niiden yliannostuksen vaarallisuuden vuoksi. ^[12] Paracelsus teki uraauurtavaa työtä lääketieteellisen kemian parissa. Hän otti lääkinnässä käyttöön vahojen tunnettujen lääkeaineiden lisäksi: elohopean, raudan, lyijyn, arsenikin, rikin ja kuparisulfaatin. ^[13] Pitkälti hänen vaikutuksestaan kemia otettiin uudeksi oppiaineeksi yliopistojen lääketieteellisissä tiedekunnissa. ^[14]

»kemian tarkoituksena ei ole tehdä kultaa, vaan lääkeaineita.^[15]»

Paraselsus kehitti nukutusaineena käytetyn oopiumtinktuurin eli Laudanumin. ^[16] ja toi sen farmakopean rohdokseksi.^[17]

[muokkaa] Lähteet

• Hudson John (suom. Pietiläinen Kimmo): Suurin tiede - kemian historia. Art House, 1995. ISBN 951-884-171-3.
• Foster William: Kemian tarina. WSOY, 1934.
• Koulu.M, Tuomisto.J: Farmakologia ja Toksikologia. Medicina, 2007, 7.p. ISBN 978-951-97316-2-9.
• Hirvonen Leo: Lääketieteen historia. RECALLMED OY, 1987. ISBN 951-9221-09-3.
• Haubrich William S: Medical meanings - A glossary of word origins. A Harvest/ HBJ Book, 1984, 1.p. ISBN 0-15-658572-3. englanti
• Eskelinen, Kirsi: Magiasta lääketieteeseen - tiede ja usko 1500-1700 -luvun taiteessa. Helsinki: Sinebrychoffin taidemuseo, 2004. ISBN 951-53-2571-4.

[muokkaa] Viitteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paracelsus.

• Catholic Encyclopedia: Theophrastus Paracelsus (englanniksi)
• Paracelsuksen teoksia - www.sacred-texts.com (englanniksi)