/ 
/ 
RGB-värimalli
Wikipedia
RGB-värimalli on väriavaruus, jossa eri värejä muodostetaan yhdistelemällä punaisen, vihreän ja sinisen värisiä valonlähteitä. Tällaista värillisiä valoja yhdistelevää värimallia sanotaan additiiviseksi. RGB-värimalli on saanut nimensä sen kolmen päävärin englanninkielisistä nimistä: punainen, red, vihreä, green, ja sininen, blue. RGB-värimallia käytetään värien esittämiseen muun muassa tietokoneen näytöllä ja televisiossa.
[muokkaa] RGB-värimalli digitaalisessa kuvankäsittelyssä
Kuvatiedostoja käsitellään yleensä RGB-väritilassa. Värikuvatiedosto muodostuu kolmesta värikanavasta. Näytöllä kanavat näkyvät punaisina, vihreinä ja sinisinä pisteinä, havaittava väri syntyy näiden pisteiden yhteisvaikutuksesta. Käytettäessä 24 bitin bittisyvyyttä, eli 8 bittiä osaväriä kohden, joka on digitaalisissa kuvissa eniten käytetty bittisyvyys, jokainen kuvapiste voi esittää 256 erilaista kirkkaustasoa kutakin kolmea osaväriä kohti. Kaikki väriyhdistelmät (256 × 256 × 256) voivat tällöin muodostaa 16777216 erilaista väri-kirkkausyhdistelmää.
Digitaalikamerat tallentavat kuvatiedostot yleensä sRGB-väriavaruudessa. Ammatilaiskameroissa väriavaruudeksi voidaan valita muukin väriavaruus. sRGB-väriavaruus vastaa näytön asetuksista löytyvää sRGB-väriavaruutta. sRGB on määritelty vuoden 1996 monitorien väritoistolle, mutta nykyiset monitorit ja LCD-näytöt, sekä digitaalikamerat ja tulostimet noudattavat sRGB standardia. Ammattikäytössä sRGB-väriavaruutta pyritään yleensä välttämään, koska sen väriavaruus ei kata kaikkia värejä (etenkään sinivihreitä), jotka voidaan tulostaa CMYK-tulostuksella.
Skanneri saattaa tehdä kuvatiedostoon värihunnun, jolloin jotkut RGB -väreistä korostuvat kuvassa. Värihuntu poistetaan kuvaan jätetyn harmaakortin ja kuvankäsittelyohjelman harmaan pipetin avulla. Myös digitaalikamerat tallentavat kuvan RGB-muodossa. Kameran ottama kuva on kennolla yleensä ns. Bayer-RGB-muodossa, josta luodaan normaali RGB-kuva erilaisten algoritmien avulla.