Rodium
Wikipedia
|
|||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | Rodium | ||||
| Tunnus | Rh | ||||
| Järjestysluku | 45 | ||||
| Luokka | Siirtymämetalli | ||||
| Lohko | d | ||||
| Ryhmä | 9, siirtymäalkuaine | ||||
| Jakso | 5 | ||||
| Tiheys | 12,41×103 kg/m3 | ||||
| Kovuus | 6,0 (Mohsin asteikko) | ||||
| Väri | Hopeinen vaalea | ||||
| Löytövuosi, löytäjä | 1803, William Hyde Wollaston | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino | 102,90550 amu | ||||
| Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 173 pm | ||||
| Kovalenttisäde | 135 pm | ||||
| Orbitaalirakenne | [Kr] 4d8 5s1 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 16, 1 | ||||
| Hapetusluvut | +II, +III, +IV | ||||
| Kiderakenne | Pintakeskeinen kuutiollinen | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | Kiinteä | ||||
| Sulamispiste | 2237 K (1964 °C) | ||||
| Kiehumispiste | 3968 K (3695 °C) | ||||
| Moolitilavuus | 8,28×10−6 m3/mol | ||||
| Höyrystymislämpö | 494 kJ/mol | ||||
| Sulamislämpö | 26,59 kJ/mol | ||||
| Höyrynpaine | 0,633 Pa 2239 K:ssa | ||||
| Äänen nopeus | 4700 m/s (20 °C) K:ssa | ||||
| Muuta | |||||
| Elektronegatiivisuus | 2,28 (Paulingin asteikko) | ||||
| Ominaislämpökapasiteetti | 0,243 kJ/kg K | ||||
| Sähkönjohtavuus | 21,1 S/m | ||||
| Lämmönjohtavuus | (300 K) 150 W/(m×K) | ||||
| Tiedot normaalipaineessa | |||||
Rodium (lat. rhodium) on siirtymämetalleihin kuuluva alkuaine. Sen kemiallinen merkki on Rh, järjestysluku 45 ja CAS-numero 7440-16-6.
Rodiumia käytetään platina- ja palladiumseoksissa kovuuden lisäämiseen. Se toimii katalyyttinä eräissä kemiallisissa reaktioissa. Lisäksi sitä käytetään lämpöelementeissä ja optisissa laitteissa. Rodiumia esiintyy mineraaleissa usein yhdessä platinan kanssa.
Rodiumin löysi englantilainen kemisti ja lääkäri William Hyde Wollaston (1766-1828) vuonna 1803 käsitellessään raakaplatinaa kuningasvedellä. Tätä prosessia hän käytti aikaisemmin löytämänsä palladiumin eristämiseen. Wollaston havaitsi raakaplatinan sisältävän platinan ja palladiumin lisäksi myös jotakin muuta alkuainetta. Wollaston neutraloi ylimääräisen hapon natriumhydroksidilla NaOH. Tämän jälkeen hän lisäsi seokseen platinan saostamiseksi ammoniumkloridia (NH4Cl). Palladiumin saostamiseen hän käytti elohopea(II)syanidia Hg(CN)2. Saoksen suodattamisen jälkeen jäljelle jääneen liuoksen hän käsitteli suolahapolla HCl, jolloin liika elohopea(II)syanidi saatiin pois. Kuivaksi haihdutetusta jauheesta Wollaston liuotti suolan pois alkoholilla. Näin saatu ruusunvärinen kiinteä aine oli luultavasti Na3RhCl6. Wollaston nimesi uuden alkuaineen rodiumiksi (kreik. rhodon = ruusu). Vetyvirrassa kuumentaminen ja muodostuneen natriumkloridin NaCl poistaminen liuottamalla johtivat lopulta puhtaaseen rodiummetalliin.











/
/ 

























