Rooma

Wikipedia

Tämä artikkeli käsittelee Italian pääkaupunkia, muista merkityksistä katso täsmennyssivu.

Rooma (italiaksi Roma)


vaakuna	lippu

Alue (regione)

Perustamisvuosi

21.4.753 eaa. (myyttinen), 1. vuosituhannella eaa.

Väkiluku

2 705 603 (1.1.2007)^[1]

1285 km²

1 987 as./km²

37 m

Giovanni Alemanno (Popolo delle Libertà)

Sivusto

Rooman kotisivut

Rooman kaupunki (ital., lat. Roma) on Italian pääkaupunki. Se sijaitsee lähellä Italian länsirannikkoa, Tiber-joen varrella. Kaupunki, joka tunnetaan myös "ikuisena kaupunkina" (lat. urbs aeterna), on lähes 3000 vuoden ikäinen, ja sillä on mahtava historia Rooman valtakunnan, katolisen kirkon ja myöhemmin yhdistyneen Italian kuningaskunnan ja nykyisen Italian tasavallan pääkaupunkina. Roomassa on useita hyvin merkittäviä historiallisia rakennuksia, kuten Colosseum ja maailman toiseksi suurin kirkko Pietarinkirkko. Muita tunnettuja paikkoja ovat mm. Espanjalaiset portaat, Pantheon ja Forum Romanum. Rooman historiallinen keskusta on Unescon maailmanperintökohde.^[2] Vatikaanivaltion kaupunkivaltio muodostaa oman itsenäisen valtion Roomassa. Roomassa on noin 2,7 miljoonaa asukasta vuonna 2007 ja sen metropolialueella asuu kaikkiaan 3,3 miljoonaa asukasta.

[muokkaa] Maantiede ja ilmasto

[muokkaa] Sijainti

Rooma on Lazion alueella Keski-Italiassa, Aniene ja Tiber-jokien vaikutusalueella. Kaupungin keskusta on 24 kilometriä sisämaahan Välimerestä, kaupunkialue on laajentunut lounaaseen Ostiaan. Rooman korkeus vaihtelee 13 metristä merenpinnasta n. 120 metriin Monte Marion huipulle. Kaupungin pinta-ala on 1285 neliökilometriä.

[muokkaa] Ilmasto

Ilmasto Roomassa on tyypillinen välimeren ilmasto. Lämpötilat kesällä ovat korkeita, elokuussa on usein +32 astetta. Joulukuussa keskilämpötila n. +13 astetta, mutta myös lämpötilat nollan alapuolella eivät ole tuntemattomia. Sateisin kuukausi on marraskuu; heinä- ja elokuussa sateet ovat hyvin harvinaisia.^[3]

[muokkaa] Kaupunginosat

Rooman rionit

Rooman kantakaupunki jaetaan 22 kaupunginosaan (rione, monikko rioni). Historialliset seitsemän kukkulaa ovat kaikki Tiber-joen itäpuolella, kolme niistä Montin kaupunginosassa. Länsipuolella ovat Pratin , Borgon ja Trasteveren kaupunginosat. Vatikaanivaltio oli osa Borgoa vuoteen 1929 asti. Trasteveressä ("toisella puolen Tiberin") on kapeita, keskiaikaisia kujia, pienehköjä asuntoja, paljon ravintoloita. Monet opiskelijat ja ulkomaalaiset asuvat siellä. Rionet on numeroitu 1-22; nykyiset rajat ovat vuodelta 1921.^[4]

Monti
Trevi
Colonna
Campo Marzio
Ponte
Parione
Regola
Sant'Eustachio
Pigna
Campitelli
Sant'Angelo

12. Ripa
13. Trastevere
14. Borgo
15. Esquilino
16. Ludovisi
17. Sallustiano
18. Castro Pretorio
19. Celio
20. Testaccio
21. San Saba
22. Prati

[muokkaa] Keskeisiä nähtävyyksiä

Roomalaisajalta
- Augustuksen mausoleumi Rooman keisarin Augustuksen rakennuttama mausoleumi
- Caracallan kylpylät n. vuodelta 215
- Circus Maximus antiikin Rooman kilpa-ajorata, nykyinen ruohokenttä ja puistoalue
- Colosseum gladiaattoriotteluihin käytetty amfiteatteri
- Forum Romanum Rooman valtakunnan poliittisen vallan keskus
- Pantheon kaikkien jumalien temppeli
Kirkkoja
- Pietarinkirkko (hallitsee Rooman kaupunkikuvaa vaikka sijaitsee Vatikaanin puolella)
- San Giovanni in Laterano Rooman piispan istuin ja Rooman tuomiokirkko
- San Paolo fuori le mura Rooman kirkoista suurin Pietarinkirkon jälkeen
- Santa Maria Maggiore varhaiskristillinen basilika, jonka sisätilat ovat säilyneet hyvin
- Trinità dei Monti Espanjalaisten portaiden yläpäässä
Aukioita ja muita ulkoilmakohteita
- Espanjalaiset portaat kohtaamispaikka ja keskeinen maisemakohde
- Pietarinaukio pylväiden reunustama aukio Pietarinkirkon edustalla
- Piazza del Popolo ja egyptiläinen obeliski
- Fontana di Trevi suuri barokkisuihkulähde
- Piazza Navona Berninin suunnittelemine suihkulähteineen
- Viktor Emanuel II:n monumentti Altare della Patria
- Bocca della Verità Totuuden suu
- Via Appia

[muokkaa] Historia

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: vuosien 754 ja 1871 välisestä ajasta kerrotaan aika vähän

Rooman seitsemän kukkulaa

Tarun mukaan Rooman perustivat 21. huhtikuuta 753 eaa. veljekset Romulus ja Remus. Tarun mukaan heidät kasvatti naarassusi. Rooma perustettiin Palatium-kukkulalle, josta se levisi ympäröiville kukkuloille. Perinteiset kaupungin seitsemän kukkulaa ovat Collis Palatinus (Palatium), Collis Aventinus, Collis Capitolinus (Capitolium), Collis Quirinalis, Collis Viminalis, Collis Esquilinus ja Collis Caelius. Vatikaanivaltion sijaintipaikka, Collis Vaticanus, on Tiber-joen länsipuolella, eikä kuulu seitsemään kukkulaan; myöskään nykyisen keskusta-alueen korkeinta kukkulaa, "Ianiculum", ei lasketa näihin.

Rooma panoraamakuvassa (iso kuva)

Rooman kaupunki oli aina noin vuoteen 300 eaa. asti varsin tyypillinen Välimeren alueen kaupunkivaltio, joka toki sijaitsi erinomaisella paikalla etruskialueen reunalla ja lähellä kreikkalaisten siirtokuntien alueita. Kauppareitit etelästä pohjoiseen kulkivat Rooman kohdalla Tiber-joen (nyk. Tevere) yli, ja rannikolta sisämaahan jokea pitkin kuljetettiin suolaa. 300-luvun lopun ja 200-luvun valloitukset nostivat kuitenkin Rooman ensin paikalliseksi (Italian alueen) mahtitekijäksi, karthagolaisten kanssa käytyjen puunilaissotien jälkeen koko läntisen Välimeren johtavaksi voimaksi. Kaupunki pysyi Rooman valtakunnan kiistattomana poliittisena ja taloudellisena keskuksena 200-luvulle jaa. asti, mutta alkoi tällöin jäädä syrjään: sotilaallisesti Rooma oli syrjässä valtakunnan rajoilta ja keisarit harvoin muuta kuin kävivät siellä, ja taloudellisestikin Rooman merkitys oli vähentynyt. Vuonna 330 keisari Konstantinus perusti valtakunnalle uuden pääkaupungin, Konstantinopolin. Valtakunnan länsiosankin hallintopaikka oli usein muualla, erityisesti Milanossa tai Trierissä. Rooman senaatti piti kuitenkin arvovaltansa, vaikkakin teknisesti vain "kaupunginhallituksena", ja jatkoi kokoontumisiaan ainakin 500-luvulle asti. Rooman asema valtakunnan yhtenäisyyden ja mahdin symbolina ei kuitenkaan vähentynyt, joten vuonna 410 gootti Alarikin joukkojen tekemä kaupungin valtaus ja ryöstö oli suuri mentaalinen isku.

Rooman kartta antiikin ajalta

400-luvulta alkaen Rooma on ollut kiistattomasti katolisen kristikunnan keskuspaikka, ja Rooman piispalla, paavilla, on ollut erityisasema koko kristikunnassa. Länsi-Rooman kukistumisen jälkeen Ostrogootit hallitsivat kaupunkia Ravennasta käsin. Itä-Rooma valloitti kaupungin takaisin 536, mutta 546 goottikuningas Totila valloitti ja tuhosi sen. Bysantin kenraali Belisarius valloitti kaupungin jälleen takaisin, ja gootit taas 549. Belisariuksen seuraaja Narses sai viimein kaupungin 552. Gootteja seurasivat langobardien valloitukset. Rooma kuului Bysantin valtakuntaan vuoteen 751 asti. Pyhän Rooman valtakunnan ensimmäinen keisari Kaarle Suuren kruunasi paavi Leo III Roomassa 800. Rooman ryöstö tapahtui 1527, kun Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Kaarle V:n armeija alkoi taistella ns. Cognacin liigaa vastaan ja valtasi Rooman. Ryöstössä kuoli n. 45 000 Rooman asukasta.

Vuonna 754 Roomasta tuli paavin hallitseman Kirkkovaltion pääkaupunki, ja sellaisena se pysyi muutamia lyhyehköjä välivaiheita lukuun ottamatta vuoteen 1870 saakka. Välillä paavin istuin tosin sijaitsi vuosina 1325-1378 Ranskan Avignonissa, mutta silloinkin myös Rooma kuului Kirkkovaltioon.

Rooman kaupunkikuva sai monet nykyisistä tunnusmerkeistään 1500- ja 1600-luvuilla. Tunnetuin aikakauden saavutuksista on Pietarinkirkko, joka vihittiin käyttöön 1615 yli sata vuotta jatkuneiden rakennustöiden jälkeen. Paavit, kuten Julius II, palkkasivat renesanssin ja barokin merkittävimmät taiteilijat töihin Roomaan: Michelangelon, Rafaelin ja Berninin töitä näkyy eri puolilla kaupunkia. Kun Medici-suku toimi mesenaattina Firenzessä, katolinen kirkko rahoitti rakennus-, maalaus- ja kuvanveistotaidetta Roomassa.

Napoleon valloitti Rooman 1800-luvun alussa ja liitti sen lyhyeksi ajaksi Ranskaan. Hänen kukistuttuaan Kirkkovaltio palautettiin paavin hallintaan ja Rooma tuli vielä runsaaksi puoleksi vuosisadaksi sen pääkaupungiksi.

Kirkkovaltio ulottui koko Italian niemimaan poikki. Kun Italia vuonna 1865 yhdistyi, siihen liitettiin alusta lähtien myös Kirkkovaltiolle siihen saakka kuulunut osa Ardianmeren rannikko, mutta Rooma ympäristöineen jäi vielä Kirkkovaltiolle. Mutta 20. syyskyyta 1870 valloitti Rooman ja liitti sen alueisiinsa ja teki siitä pian pääkaupunkinsa. Tuolloin kaupunki oli ränsistynyt ja huonosti hoidettu, muutaman sadan tuhannen asukkaan eteläinen kaupunki, joka oli selvästi jäänyt kehityksessä jälkeen pohjoisen teollisuuskeskuksista Milanosta ja Torinosta. Roomalla oli toisaalta tarjottavanaan antiikkinen menneisyys ja siihen yhdistetty Italian suuruus.^[5] Rooma oli kuuluisa epäterveellisyydestään, ja monet suomalaisetkin Rooman-kävijät sairastuivat 1800-luvulla kaupungissa ollessaan malariaan. Kaupungissa oli noin 200 000 asukasta ja huonossa kunnossa oleva perusrakenne. Muun muassa saniteettioloja alettiin kuitenkin määrätietoisesti kohentaa, ja Tiberin tulvia torjua. Jo vuoteen 1881 mennessä väkiluku olikin kasvanut noin 50 000 hengellä.^[5]

Paavi sai oman valtionsa Rooman kaupungissa jälleen 1929 Benito Mussolinin kanssa tehdyn lateraanisopimuksen perusteella. Toisessa maailmansodassa liittoutuneet valloittivat Rooman 4. kesäkuuta 1944.

Piazza Venezia

Colosseum, yksi Rooman tunnetuimmista nähtävyyksistä, yövalaistuksessa.

Nykyisenkin Rooman kaupungin tunnuksena (mm. vaakunassa) on antiikin Rooman valtakunnan ajalta periytyvä, myös Asterix-sarjakuvista tuttu kirjainlyhenne S.P.Q.R. Se tulee latinan sanoista Senatus Populus Que Romanus, suom. sananmukaisesti Rooman senaatti ja kansa, jolla viitattiin Rooman neuvottelevaan ja lakia säätävään valtaan ^[6].

[muokkaa] Asukasmäärän kehitys

Vuosi	Asukasmäärä
1750	156 000
1800	163 000
1820	139 900
1850	175 000
1853	175 800
1858	182 600
31. joulukuuta 1861	194 500
31. joulukuuta 1871	212 432
31. joulukuuta 1881	273 952
10. helmikuuta 1901	422 411
10. kesäkuuta 1911	518 917

Vuosi	Asukasmäärä
1. joulukuuta 1921	660 235
21. huhtikuuta 1931	930 926
21. huhtikuuta 1936	1 150 589
4. marraskuuta 1951	1 651 754
15. lokakuuta 1961	2 188 160
24. lokakuuta 1971	2 781 993
25. lokakuuta 1981	2 840 259
20. lokakuuta 1991	2 775 250
21. lokakuuta 2001	2 546 804
1. tammikuuta 2005	2 643 771

[muokkaa] Kulttuuri

Pääkaupunkiasema vetää monia tunnettuja kulttuuritapahtumia Roomaan. Oopperatalo on avattu 1880. Monien remonttien jäälkeen siihen mahtuu nykyisin 1600 katsojaa. siellä esitetään myös baletteja. ^[7]

Vuonna 2002 kaupungissa avattiin uusi musikkipuisto lähellä vuoden 1962 olympiakylää. Tässä 20 hehtaarin kulttuurikompleksissa on kolme konserttisalia, joista suurimmat 2700 ja 1200 hengelle. Lisäksi puistossa on levytysstudioita ja ulkoilmakonserttiareena^[8]

[muokkaa] Koulutus

Roomassa toimii useita korkeakouluja. Yliopistoista vanhin, Rooam yliopisto (Università di Roma "La Sapienza") perustettiin jo 1303. Sillä on 145 000 opiskelijaa 21 tiedekunnassa. Se sanoo olevansa Euroopan vanhin ja maailman toiseksi vanhin yliopisto (Kairon jälkeen).^[9] Kaksi muuta julkista yliopistoa ovat Tor Vergata (perustettu 1982)^[10] ja Roma Tre (perustettu 1992, 40 000 opiskelijaa).^[11] Lisäksi kaupungissa on lukuisia yksityisiä ja kirkollisia yliopistoja jamuita oppilaitoksia.

[muokkaa] Urheilu

Vuonna 1960 Roomassa järjestettiin kesäolympialaiset. Roomassa toimivia jalkapalloseuroja ovat muun muassa SS Lazio, AS Roma ja AS Cisco Roma, joista kaksi ensin mainittua pelaa Italian pääsarjassa, Serie A:ssa. Kummankin pääsarjajoukkueen kotistadion on Rooman olympiastadion, Stadio Olimpico.

Pantheon

Lentopallossa Rooman kaupunkia edustaa Roma Volley. Kaudella 2006–2007 joukkue sijoittui A1-liigassa kolmanneksi. Korkeimmalla sarjatasolla joukkue esiintyi ensimmäisen kerran kaudella 2005–2006.

[muokkaa] Talous

Toisen maailmansodan jälkeen Roomasta on tullut Italian elinkeinoelämän keskus. Valtionhallinto ja ulkomaankauppa sekä palvelualat työllistävät monia kaupunkilaisia. Teollisuudenhaaroista edustttuina ovat edelleen tekstiiliteollisuus, elintarviketeollisuus, farmasian teollisuus, sekä konepaja-, paperi- ja metalliteollisuus. Aurinkoisen ilmaston ja kansallisten monumenttien takia myös Italian elokuvatuotanto on keskittynyt paljolti Rooman alueelle.

Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO pitää päämäjaansa Roomassa vuodesta 1951 alkaen.

[muokkaa] Liikenne

Roomassa on kolme lentoasemaa: Leonardo da Vincin kansainvälinen lentoasema eli Fiumicino, Ciampino ja Aeroporto dell'Urbe. Seon Italian rautateiden tärkein risteysasema. Rooman päärautatieaseman nimi on Roma Termini. Rooman metrossa (metropolitana) on kaksi linjaa.

Roomalaiset tiet Rooman valtakunnan ajoilta näkyvät edelleen Italian maantiekartassa, ja sanonnan mukaisesti "kaikki tiet johtavat Roomaan". Via Appia lähtee etelän Apuliasta, Via Aurelia Ranskasta, Via Cassia Toscanasta, Via Flaminia Ariminiumista ja Via Salaria Adrianmereltä.