Wikipedia

Molybdeeni ← Teknetium → Rutenium Mn ↑ Tc ↓ Re       Koko taulukko
Yleistä
Nimi	Teknetium
Tunnus	Tc
Järjestysluku	43
Luokka	Siirtymämetalli
Lohko	d
Ryhmä	7, siirtymäalkuaine
Jakso	5
Tiheys	11×103 kg/m3
Väri	Hopeanharmaa
Löytövuosi
Atomiominaisuudet
Atomipaino	98,9063 amu
Atomisäde, mitattu (laskennallinen)	135 (183) pm
Kovalenttisäde	156 pm
Orbitaalirakenne	[Kr] 4d6 5s1
Elektroneja elektronikuorilla	2, 8, 18, 14, 1
Hapetusluvut	+II, +IV, +Vi, +VII
Kiderakenne	Heksagoninen
Fysikaaliset ominaisuudet
Olomuoto	Kiinteä
Sulamispiste	2430 K (2157 °C)
Kiehumispiste	4538 K (4265 °C)
Moolitilavuus	8,63×10−6 m3/mol
Höyrystymislämpö	660 kJ/mol
Sulamislämpö	24 kJ/mol
Höyrynpaine	0,0229 Pa 3300 K:ssa
Muuta
Elektronegatiivisuus	1,9 (Paulingin asteikko)
Ominaislämpökapasiteetti	luotettavaa dataa ei saatavissa kJ/kg K
Sähkönjohtavuus	6,7·106 S/m
Lämmönjohtavuus	50,6 W/(m×K)
Tiedot normaalipaineessa

Teknetium (lat. technetium) on hopeanharmaa metalli, joka näyttää platinalta. Teknetiumin kemiallinen merkki on Tc ja järjestysluku 43. Teknetiumin elektronegatiivisuus on 1,9 ja ensimmäinen ionisoitumisenergia 699 kJ/mol. Tämä kemiallisesti reniumin kaltainen alkuaine liukenee typpihappoon, kuningasveteen ja väkevään rikkihappoon muttei suolahappoon. Teräksen korroosionkestävyyttä voidaan lisätä merkittävästi teknetiumkäsittelyllä, jossa käytetään ammo­niumtekniraattia (NH₄TcO₄). Sitä suoritettaessa on varottava teknetiumin erittäin suurta radioaktiivisuutta, mikä pakottaa käyttämään suljettuja järjestelmiä.

[muokkaa] Historia

Alkuaineen löytäjinä pidetään Carlo Perrieriä ja Emilio Segrèä, jotka eristivät alkuaineen molybdeeni-foliosta pommitettuaan sitä deuterium-ioneilla Palermon yliopistossa vuonna 1937. Teknetium on ensimmäinen alkuaine, jota ihminen on tuottanut keinotekoisesti. Siksi sille annetun nimen runkona on kreikan sana technètos, keinotekoinen.